Painokäyrät tulevat alas rymisten; 14 vrk keskiarvo on jo 64.5 kiloa.

Pääsenköhän koskaan 55 kiloon? "Aikuisena" (n. 20 ja risat) olen painanut keveimmilläni varmaan n. 53-55 kiloa. Olin mielestäni tosi hoikka, ihanan sopusuhtainen kaikin puolin. Sinut itseni kanssa. Olen kuitenkin alkanut miettiä, miltä näyttäisin nyt 55 kiloisena? Näyttäisinkö samalta? Olisiko kroppani saman mallinen?

Voihan olla, että nyt se hyvänolonpaino voisikin olla vaikkapa 58 kiloa. Ettei minun tarvitsisikaan päästä 55 kiloon. Tai ehkä olisin tyytyväinen vasta siihen, miltä näytän 52-kiloisena?

3-4 vuotta sitten laihdutin n. 65 kilosta 58 kiloon, jonka jälkeen palasin vanhaan ja... no, tunnetuin seurauksin. Silloin en muuttanut elintapojani, vaan tarkkailin syömisiäni gramman tarkkuudella. Punnitsin kaiken ruokani ja laskin kalorit, proteiinit, hiilarit ja rasvat ja huolehdin, että kalorivajetta syntyi. Se oli sinänsä hauska "ihmiskoe", sillä niiltä ajoilta minulla on yhä olemassa hienoja käyriä siitä, kuinka painoni tippui juuri niin kuin kuuluukin, kun kalorivajetta syntyi noin 7000 kcal, paino putosi kilolla (keskimäärin). Mutta koska en muuttanut sitä, mitä syön, paino alkoi nousta heti, kun lopetin määrien tarkkailun.

Nykyisessä projektissani olen huomannut sen, että kun en syö karkkia ym. sokeripitoista tai vastaavasti pitsaa, sipsejä ym. rasvaisia ruokia jatkuvalla syötöllä, makutottumukseni ovat muuttuneet niin, että minun ei tee niitä mieli! Opin opiskeluaikoinani pahoja tapoja kaveriltani, joka oli tunnesyöjä. Lintsasimme yhdessä luennoilta ja tilasimme pitsaa kämpille... Kävimme Hesessä mättämässä ranskalaisia runsaalla majoneesilla... Kiskoimme kaksin käsin sipsejä ja dippiä... Siinä sivussa opin yhdistämään ruoan ja oman ajan ja rentoutumisen niin, että usein hain töistä tai yliopistolta palatessa kaupasta ison pussin sipsejä ja muutaman kermaviilipurkin ja mätin ne kotona onnellisena telkun edessä. Tavallaan pidin sitä kuitenkin hävettävänä ja saatoin syödä mieheltäni salaa. 

Nyt olen lähinnä hämmentynyt siitä, millä korvaisin sen sipsinsyönnistä saadun tunteen? Saman mielihyvän olen kyllä saanut ottamalla työpäivän jälkeen huurteisen oluen. Mutta se ei ole sen terveellisempää...

Jotenkin porkkanansyönnissä ei ole sellaista vapaudentunnetta mukana, vaikka mielelläni niitä rouskutankin!