Käytiin kultsin kanssa ihan oikealla kävelylenkillä. Polvikin kesti hyvin, vaikkei laahustettukaan hiljaa. Tunti meni ja ihanaa oli, vaikken kävelyihmisiä olekaan (maisemat vaihtuvat liian hitaasti). Sitä vain jotenkin arvostaa nyt enemmän, kun ei muutamaan viikkoon ole pystynyt.

Innostuisikohan sitä tämän myötä vähän muutenkin tsemppaamaan, jos vaikka laihtuisikin vähän?