Kepit on sitten viskattu nurkkaan ja nyt sinnitellään jo omilla jaloilla eteenpäin. Meno on vain tuskastuttavan hidasta, tai siltä se ainakin tuntuu täpötäydessä marketissa muiden ihmisten sinkoillessa joulukiireineen... Itsellä on onneksi ollut ihanan rentouttava joulukuu, on saanut nauttia täysillä joutenolosta! Tai no, enhän mä ihan jouten osaa kai koskaan olla, nimittäin alkaa jo olla melkoinen sanavarasto ranskaksi hallussa... ja kielioppia päntätään... Oon sitten ihan todenteolla hurahtanu opiskelemaan... mutta mikäs sen mukavampaa, uudet harrastukset on aina tervetulleita (vaikka tiedänkin, että tämäkin innostus näivettyy kokoon viimeistään sitten, kun pitää alkaa taas työläiseksi.. murr).

Laihduttamista joutenolo ei kyllä oo kauheasti tukenut, mutta vakaa aikomus olisi aloittaa loman jälkeen uudella innolla. Ei se mikään uudenvuodenlupaus ole, kun ei ole ollut niitä tapana pahemmin tehdä, vaan lähinnä käytännön sanelema juttu. Lauantaina lähdetään nimittäin joulurundille, sellaiset 3000 km olisi tarkoitus heittää ja kun aika menee tien päällä, vieraiden nurkissa ja valmiissa pöydissä, tietäähän sen, että ei oikein pysty pitämään tiukkaa linjaa minkään suhteen... Enkä pääse edes vaa'alle aamuisin, jotta voisin edes kirjata painoja ylös... Joten kun uutena vuotena palaillaan kotiin, töihin (PLÄÄH!!) ja arkeen kiinni, on aika aloittaa myös laihduttaminen. Ja olishan se helpompaa, jos jalka olis silloin jo siinä kunnossa, että pääsisi edes kävelylle...

Nyt vain peukut pystyyn, että tällä jalalla pystyy ajamaan autoa lauantaina!