Tuntuu taas, ettei tästä laihtumisesta tule yhtään mitään. Siksi ei varmaan huvita tännekään kirjoitella, ei ole mitään sanottavaa. Ainakaan mitään, mistä olisi ylpeä.

Tänään piti käydä töissä ja olin kovasti menossa polkupyörällä, kunnes katsoin ikkunasta ulos. Kauhea tuuli! Kävin sitten töissä autolla, mutta tsadaa, lähdin sitten sen jälkeen pyörällä ja kiersin pienen lenkin ennen kuin tulin kaupan kautta kotiin. 11 kilometriä on tietenkin vähemmän kuin 25, mutta parempi se kuin ei mitään. Tein myös kohtalaisen pitkät setit vatsa- ja käsilihasliikkeitä. Hyvä minä.

Tänään olen syönyt vähän ja kevyesti (ruisleipää kevytjuustolla ja mansikoita rasvattoman jugurtin kanssa), mutta kohta tulee vieraita ja ajattelin tehdä aurajuusto-kana-quesadilloja, joita vrman tulee kiskottua kaksin käsin, koska ovat niin vastustamattomia. Ja meneehän siinä sitten kyytipoikana punkkua ja jälkkärinä varmaan pari kossu-karpaloa...

Pitää mennä, vieraat are here.