Ja nyt mä oon sit kaiken lisäks kipee. Kurkku on ku santapaperia ja välillä sattuu kylkiin niin perkeleesti. Olin kuitenkin töissä täyden päivän ja meen kai huomennakin. On mulla onneks ollu hyvät parannusyritykset:

• poltin tupakan
• join pari lasia Piritaa
• katsoin elokuvan Vuosi nuoruudestani, varmaan 10. kerran
• itkin

Mies tulee kohta kotiin. Olis voinu olla pidempäänkin, olisinpahan saanut rypeä itsesäälissä pidempään...

"Ja jonain päivänä en haluakaan enää enemmän kuin ikinä saan, silloin väsymys ja kipu katoo ja sitten mua ei oo..." Oispa ees kesä ja Maijan keikka.